Kopioin suoraan kirjoitukseni toisesta blogistani, sillä se on mielestäni sopiva myös poliittiseen blogiini (http://marikataistelee.vuodatus.net/lue/2014/11/saattohoidosta).
Hyvä kuolema, mitä se on? Mielestäni se on kivuton rauhallinen lähteminen rakkaiden läsnäollessa. Hyvään saattohoitoon kuuluu kivunlievityksen lisäksi potilaan kunnioittaminen ja omaisten tukeminen.
Hyvä kuolema, hyvä saattohoito pitäisi kuulua kaikille, asuinpaikkaan tai varoihin katsomatta.
Useimmat sen tietävätkin, että syöpä on yksi veemäisimmistä taudeista, mihin ihminen voi kuolla. Kuolema on hidas ja kipuja on paljon, ellei niitä hoideta kunnolla. Näen säännöllisesti painajaisia siitä, miten kuihdun pois kovien kipujen saattelemana.
Muitakin sairauksia toki on, jotka nekin yhtä veemäisiä, mutta syöpä yllä mainittu siksi, että se koskettaa minua tällä hetkellä ja on koskettanut mua jo nuoresta iästä lähtien, potilaan ja läheisen näkökulmasta.
Minä pelkään kuolemaa. Pelkään kipua. Pelkään, ettei omaiseni saa olla lähelläni viimeisinä hetkinä. Pelkään, että omaisilleni on liian vaikeaa katsoa vierestä kipuani. Nyt en edes puhu muusta kuin pelosta potilaan näkökulmasta, en saa sen pelon suuruutta kirjoitettuun muotoon, jos kyseessä olisi oma lapsi saattohoidon tarpeessa, jos pitäisi olla omaisen näkökulmassa.
Pelkään kuolemaa, mutta en pelkää siitä puhumista. En kuitenkaan näe sitä yhtä luonnollisena puheenaiheena kuin syntymä, vaikka sen mielestäni pitäisi olla. Kaikkihan me ollaan koettu ainakin oma syntymämme ja yhtä varmasti myös tulemme kaikki kokemaan ainakin oman kuolemamme. Luonnollisempaa on kuitenkin puhua kahvipöydän äärellä tarinoita synnytyksistä kuin tarinoita kuoleman hetkistä. Tottakai syntymä on pääasiassa iloinen asia ja kuolema pääasiassa surullinen asia, mutta yhtä luonnollisia ne molemmat ovat, ja niiden hoito pitäisi Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa olla hyvällä tasolla.
Kuulostaako liian poliittiselta kirjoitukselta…? En edelleenkään aio sekoittaa poliittisia mielipiteitäni tähän blogiin, mutta tämä on niin selvä asia, jonka takana pitäisi mielestäni ihan jokainen seistä; puolueeseen katsomatta. Yhteisvastuu keräyksessä oli saattohoito viime vuonna kotimaan kohde, harmi, että vain 20% keräyksen tuloista meni itse saattohoitoon, vaikka minä näin oikeastaan vain keräyksen mainoksia, jossa viitattiin juuri saattohoitoon.
Marika Sorja 