Twitteristä bongattua utopistista: Sukupuolentutkimusproffa, joka on YK:ssa oman kertomuksensa mukaan edistämässä naisten oikeuksia ei suostunut kysyttäessä määrittelemään kuka on nainen! Hän tykkää huonoa, et jopa kehdataan kysyä moista! Ja järjestää suuren shown sosiaalisessa mediassa kuinka häneltä kysytään tällaista. Hassua sinänsä on, että kysyjä edusti puoluetta (kokoomusta), joka oikein taisteli Eduskunnassa sen puolesta, että vuosittain voi vaihtaa sukupuolta ilmoituksella.
Tällä viikolla oli myös Naistenpäivä. Minä luonnollisesti sosiaaliseen mediaan laitoin hyvät Naistenpäivän toivotukset. Kirjoitin myös: ”Pelasta Suomi niiltä, jotka haluavat lisää turvattomuutta naisille(kin). Pelasta Suomi sharialta, kunniaväkivallalta ja tyttöjen hunnutuksilta, pakkoavioliitoilta ja lasten sukupuolielinten silpomisilta.” Kommentoin Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton sosiaaliseen mediaan julkaisuihin tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopetusvaatimuksiin, että: ”Niin tyttöjen kuin poikienkin sukupuolielinten silpomisten on loputtava! Aloitetaan Suomesta ja kielletään brutaalit rituaalit. Tärkeää on edistää kaikkien lasten/nuorten oikeuksia tässä. Etenkin kun eihän joidenkin mielestä sukupuolta edes määritellä sukupuolielimen mukaan.” Sain jopa nauruhymiöitä vastaukseksi.
Tähän on menty, hyvät ihmiset. Utopistista, eikö!
Tällä viikolla otsikoissa ollut myös miten Helsingissä koulussa 13-vuotias puukotti koulutoveriaan ja Oulussa 10-vuotias puukotti toista lasta. Juttuihin on saatu taas asiantuntijoita kertomaan miten harvinaista tällainen on. Ja tietenkin, että kyllä 80-luvullakin oli tapauksia pari. Nämä ovat toki hyvin ääritapauksia, mutta kouluväkivalta ei valitettavasti ole enää mitään harvinaista pahaa ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla. Se kiusaaminen, mitä minä jouduin kokemaan koulussa oli kamalaa. Mutta ei minun kouluaikanani ollut pelkoa siitä, että joukko saman ikäisiä varastaa koulumatkalla lapsen omaisuuden, mukaan lukien takin päältä ja kengät jalasta, laittaa nuolemaan jonkun kengänpohjia, potkii, kusee päälle ja uhkaa uhrin perhettä jos kertoo tapahtumasta kenellekään. Toimittajat voisivat edes välillä siis löytää ne asiantuntijat, jotka sanovat suoraan, että tämä meno on helkkarin huolestuttavaa.
Olen todella kiitollinen siitä miten paljon äänestäjät ovat yhteyksissä. Tällä viikolla viestejä on tullut eri aiheista, nostan esille niistä nyt opettajien puolueellisuuden, koska se sopii hyvin tämän kirjoituksen aloituksenkin kanssa. Yksi äänestäjä kertoi, miten tyttärensä ylä-asteella (pääkaupunkiseudulla) opettaja oli häpeilemättä sanonut luokalle, että perussuomalaiset on rasistinen puolue, eikä sitä pidä kenenkään äänestää. Toinen kertoi, miten heidän lukiossaan opettaja oli sanonut perussuomalaisten vihaavan suomenruotsalaisia. Voi, kuinka nämä huolet ovatkin lähellä sydäntä ja omakohtaisia! Minua taannoin haastateltiin ruotsinkielisen YLE:n ohjelmaan (Yle X3M vaaliohjelma, tullee ulos lähiaikoina!), ja siinäkin mainitsin miten olen kokenut itse ja kuullut muilta samaa; kouluissa opettajat eivät aina kykene opettamaan puolueettomasti. Osittain johtuen siitä, että opettajat eivät halua ottaa selvää puolueiden tavoitteista ideologiansa sokaisemina, osittain ehkä jostain muusta syystä. Kuten olen koulujen rehtoreille ja opettajille kirjoittanut: Opettajien tehtävä EI OLE jakaa omaa ajatusmaailmaa, vaan tukea lasta/nuorta kasvussa kohti itsenäistä ajattelua, kertoa vain faktoja. Iloitsen kovasti siitä, että perussuomalaiset on nuorten ykköspuoluetutkimusten mukaan. Ehkä kaikki nämä puolueelliset, persuja vihaavat opettajat tekevät vahingossa vaalityötä perussuomalaisten puolesta? Haluan myös samalla lähettää terveiset ja kiitokset omille ylä-asteen ja lukion historian/yhteiskuntaopin opettajille (Petter & Joakim): olitte parhaita ja innostitte yhteiskunnallisiin aiheisiin ilman, että yrititte työntää omia ideologioitanne oppilaiden kurkusta alas.
Tähän sopii lopetukseksi puolueeni erittäin hyvä iskulause: Pelasta Suomi äänestämällä.
Marika Sorja 