Kiitos!

Sydämellinen ja nöyrä kiitos teille jokaiselle, jotka minua äänestitte. Reilu 530 ääntä tuli, ja jokaisesta äänestä olen aivan mielettömän kiitollinen! Helsingin perussuomalaisten 23 ehdokkaan listalla sijoituin sijalle 12.

Kiitos myös kaikille heille, jotka tukivat kampanjaani teoin ja/tai sanoin. Tiimini jäsenet mm. jakoivat pitkin kaupunkia yhteensä reilusti yli 5000 vaalimainosta, tsemppasivat ja elivät mukana kampanjassa.

Minuun saa muuten olla yhteydessä myös vaalien välissä, ei pelkästään vaalien alla. En häviä mihinkään tässä vaalien välissä, vaikka välillä työkiireiden vuoksi voi hiljaisempaa olla. Vaaleista puheen ollen; seuraavaksi katse kohti kuntavaaleja 2025!

Jatkan myös työtä puolueenkin eteen avustamalla tulevan(kin) kauden Riikka Purraa Eduskunnassa. Olen erittäin kiitollinen Riikalle, että saan jatkaa mielenkiintoisessa, jännässä ja monipuolisessa työssä. Lähes käsittämättömän innoissani olen, että saan jatkaa töitä reilulle, kannustavalle, fiksulle ja ihanalle äänikuningatar Riikalle.

Kiitos vielä jokaisesta äänestä ja jokaisesta tsemppauksesta. Kiitos niille muille ehdokkaille, joiden kanssa oli jääkylmässäkin tuiskeessa hauska seistä vaaliteltoilla, teille, joiden kanssa oli niin helppoa vetää sitä kuuluisaa yhtä köyttä. Kiitos itseasiassa kaikille perussuomalaisten ehdokkaille ja äänestäjille ympäri Suomen; teimme hienon tuloksen, vaikka ykköspaikkaa ei tullutkaan.

Rädda Finland!

Som tvåspråkig får jag konstant frågor om varför jag är med i Sannfinländarna. Själv tycker jag inte det är något konstigt alls med det, men jag är ju nog medveten om att fördomarna mot vårt parti sitter hårt fast. Jag är stolt över min tvåspråkiga finländskhet och jag känner mig trygg med Sannfinländarna.

Också under detta val (som i alla mina föregående val) har jag deltagit i en del svenskspråkiga valdiskussioner, bl.a på YLE i Slaget efter tolv: https://svenska.yle.fi/a/7-10030959. Dessutom hade jag äran att prata med Nadde på Yle X3M: https://arenan.yle.fi/1-65304205 och till och med varit med på Watt Nytt, som menat för 10-12 åriga tittare: https://areena.yle.fi/1-65437514

Vad står då Sannfinländarna för? Frågar du någon med alldeles knasiga fördomar svarar ju han/hon att ”rasism och hat mot svenskspråkiga!”. Men om du vill påriktigt veta svaret, så läs gärna vidare i dettta blogginlägg. Sannfinländarnas alla politiska program hittar du på finska här: https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/puolueohjelma/

På svenska i mycket korthet och förenklat:

Vi börjar med det viktigaste, i allt: Sannfinländarna står alltid för värnandet av Finlands nationella intressen.

Försvars- och utrikespolitik: Vi vill ha ett starkt försvar. Samarbete med andra nordiska länder och hoppeligen snart NATO. Medlemskapet i NATO tar dock ändå inte bort behovet av att fortsättningsvis ha ett starkt nationellt försvar. Vi ska vara internationella, men inte låta andra blanda sig i i våra nationella ärenden. Vi ska sträva till att nå mer självförsörjande, beredskap och minska allt beroende av speciellt Ryssland och Kina.

Kriminalpolitik: Just nu har vi en situation där t.o.m brutala våldsbrott inte leder till tillräckligt hårda straff. Vi vill skärpa på strafflagen, speciellt då det gäller våld -och sexualbrott. Vi vill sänka straffsrättsåldern till 14 år. Vi vill skicka bort utlänningar från Finland som begår grova brott. Vi ska inte ha straffrabatter, det ska inte vara ok att göra 3 bortt och få straff för bara 2. Personligen har jag också talat mycket om problemet med resurserna i fängelserna. Det har också partiets ordförande Riikka Purra gjort. Just nu är det alldeles för ofta otryggt för personalen i fängelserna och dessutom får fångerna inte den rehabiliterande vård de behöver p.g.a resursproblem. Dessutom har vi talat mycket om resurserna överhuvudtaget inom Finlands interna säkerhet. Vi är efter alla andra nordiska länder då det gäller mängden av poliser till exempel. Vi vill satsa på vår inre säkerhet för att förhindra oos från att bli som Sverige idag, där skjutningar, sprängningar, bilbränder och annat hot är vardag.

Landsbygspolitik: Finländsk matproduktion är något vi Sannfinländarna också känner starkt för. Inhemsk livsmedelsproduktion är ju bl.a en fråga om säkerhet när det gäller försörjningstrygghet och civilberedskap. Dessutom handlar det ju om att vi borde satsa på ren mat närä ifrån sådär klimatmässigt också. Våra matproducenter förtjänar att uppskattas bättre i ord och gärningar. Finländarna har rätt till sin egen skog, EU ska ta sina tassar bort från speciellt privat egendom. Ja överhuvudtaget borde vi vara stolta över vår sakkunniga skogsindustri och inte låta andra bestämma över oss där heller.

Invandringspolitik: De där löjliga påståenden om att Sannfinländarna är rasistiska -kasta dem i skrotkorgen. Vi välkomnar folk som vill integrera sig (tar själv ansvar om sin egen integrering) och kan med sitt jobb försörja sig själv OCH sin familj. Vad vi inte vill är invandring som orsakar problem för Finlands ekonomi, välfärd och trygghet. Mycket enkelt alltså. Vi arbetar för att inte få likadana skuggsamhällen i Finland som uppstått i Sverige. Vi har redan tillräckligt stora problem med ungdomsgäng, vi vill inte gå vidare emot Sveriges väg.

Utbildningspolitik: Det är på tiden att få skolorna i skick! Skolorna har gått mot fel håll redan en längre tid. Det ska krävas att eleverna har tillräcklig kunskap före eleven flyttas över till nästa klass, det är inte ok att det finns t.ex tredje klassister som inte kan ordentligt läsa. Det är inte ok, att läraren säger på första klassen att 6-7-åringen ”ska ta mera ansvar för sitt eget lärande” och vi har denna digitala portfolion som eleven bla bla blaa. Inlkusionen har inte fungerat, inomhusluftproblem tas inte på allvar, brist på vuxen närvaro i skolorna och alldeles för mycket digitalt. Småbarnspedagogiken fungerar inte då det är brist på personal, ändå uppmuntras föräldrar till t.o.m babysar att sätta sina barn i dagis istället för att samhället skulle stöda finländska familjer som vill sköta sina små barn hemma.

Miljöpolitik: Vi värnar om vår fina finska natur och miljö. Vi har en hel del lösningar för att få energi -och bränslepriserna lägre. De kräver dock att slopa världens mest ambitiösa klimatmål. Vi tänker att det är viktigt att göra smarta klimatåtgärder, men det är viktigt i det hela att inte försvåra för mycket finländarnas vardag och t.ex behålla vår konkurrenskraft inom bl.a vår industri.

Jag svarar helt jättegärna på alla frågor gällande vårt partis politik! Vi är för Finland. Inte emot svenskspråkiga i Finland utan för värnande av vårt gemensamma välfärdssamhälle. Ber om ursäkt för eventuella språkfel ovan, skrev med lite hast och mycket passion.

Mielellään meidän mieli ensin.

Haluaisitko sinä soiton sairaalan päivystyksestä, että lapsesi on siellä johtuen itsetuhoisista teoista tai ajatuksista? Et halua, ei kukaan halua. Haluatko, että tämän jälkeen lastasi hoidetaan akuutisti siellä ja parhaimmassa tapauksessa muutama päivä osastolla, jonka jälkeen heitetään kuin kissanpentu ojaan odottamaan josko saisi apua? Et tietenkään halua. Muistetaanpa, että niin fyysiset sairaudet kuten syöpä, diabetes ja reuma kuin myös psyykkiset sairaudet voivat osua kenen tahansa kohdalle. Kukaan ei häpeä sitä, että lapsensa sairastuu diabetekseen, mutta henkiset sairaudet lapsella on vielä tabu, vaikka ovat hengenvaarallisia hoitamattomina molemmat.

Haluaisitko sinä, että joudut epätietoisuudessa odottamaan lapsesi syöpähoidon aloittamista ehkä kuukausia, peläten, että kohta on liian myöhäistä? Et tietenkään. Eikä halua tietenkään hengenvaarallisesti mielisairaan lapsen vanhempikaan odottaa, eikä pitäisikään joutua odottamaan. Tässä esimerkki Oulusta vaikka Helsingissä tuskin tuon parempi meininki: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009478733.html

Hoitajakriisi, lääkäripula – Nämä selittävät osittain ongelmaa, kyllä. Se, että Suomessa psykoterapeutin koulutus on lapsenkengissä on myös yksi. Turvattomuuden lisääntyminen kouluissa toki myös. Pakko kuitenkin myös sanoa, että yhteiskunta aiheuttaa tällä hetkellä pahoinvoivia nuoria. On suorittamisen kulttuuri, on melkeinpä trendikästä olla epätietoinen omasta sukupuolesta ja ilmastonmuutoksesta pitäisi olla paniikissa. Jos sattuu olemaan eri mieltä näistä asioista, niin saat kuulla opettajalta koulussa miten ajatuksesi ovat vääriä. Ei siis oikeastaan ole ihme, että vaikka olemme taas maailman onnellisin maa, emme todellakaan kuitenkaan sitä ole.

Kamalat ongelmat mielenterveydessä ei todellakaan ole vain nuorten kohdalla. Mielenterveyden hoito on retuperällä aikuistenkin kohdalla, tässä esimerkki Pirkanmaalta: https://yle.fi/a/74-20022524 Haastateltava ei ole reilu 40 vuoden ikään ilmeisesti koskaan saanut laadukasta hoitoa, vaikka jo nuoresta asti kärsinyt. Olen kuullut aivan liian paljon lähiaikoina niitä kertomuksia, että hoitoa on kyllä saanut, mutta vain omalla rahalla hyvin kalliisti. Tilanne on jo ennen koronaa riistäytynyt käsistä, hallituspuolueiden on turha tässä(kään) käyttää sitä argumenttia siis.

Meillä on monen muun kriisin ohella siis paha mielenterveyskriisi meneillään. Sen hoitaminen kuntoon tulisi varmasti halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen. Ihan vaan taloudellista puolta ajatellen, puhumattakaan inhimillisestä puolesta. Me tarvitsemme suomalaiset työkykyisinä arkeen eikä meillä todellakaan ole varaa menettää yhtäkään suomalaista itsemurhalle, oli hän minkä ikäinen tahansa. Meillä on vankiloissa paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät sinne olisi joutuneet jos joku heistä olisi tarpeeksi välittäneet, jos olisi autettu ajoissa. (Tämä ei poista sitä, että rikoksista tulee saada tuntuva rangaistus. Resursseja tulee vankiloihin panostaa tarpeeksi, jotta yhä useammin kuntouttavan työn tuloksena ulos linnasta kävelee yhteiskuntakelpoinen henkisesti paremmin voiva henkilö.)

Vuosittain noin 800 suomalaista kuolee itsemurhan kautta. Jokainen veturinkuljettaja kokee keskimäärin 2 kertaa urallaan sen, kun joku tekee itsemurhan hyppäämällä silmien eteen junaraiteille. Kymmenet rekkakuskit vuodessa joutuvat todistamaan, miten joku itsemurhaa tekevä ajaa tahallisesti päin. Vastikään uutisissa oli, että pelkästään Itä-Uudenmaan poliisilla oli 170 itsetuhoisuuteen liittyvää tehtävää viimeisen kuukauden aikana. Tämä ei siis ole vain suuri tragedia henkilölle itselleen ja hänen läheisilleen, vaan tämä mielenterveyskriisi vaikuttaa läheltä hyvin moneen, vain esimerkkinä edellä mainitut. Mielenterveyskriisi vaikuttaa välittömästi erittäin moneen, mutta meihin kaikkiin loppujen lopuksi kun mietitään pelkästään kansantaloutta.

Meidän tulee panostaa soteen, suomalaisten hyvinvointiin, myös mielenterveyden hoitoon. Ja, jotta voimme näin tehdä meidän tulee leikata meille toissijaisista kuluista kuten kehitysavusta, laittomasti maassa olevien palveluista ja mm. maahanmuuton kustannuksista (täältä voit katsoa kuntakohtaisesti paljonko maahanmuutto maksaa https://kuntaluvut.fi/). Eikä lähettää veronmaksajiemme rahoja EU:n tukipaketteihin maksaaksemme etelä-Euroopan perustulot ja talojen remontit. Laitetaan kuntoon Suomi ensin, siinä on jo ihan tarpeeksi hommaa.

Viikko vaaleihin!

Tänään on tasan viikko vaaleihin, eli vaalikampanjaa jäljellä vajaa viikko. Kampanjoitu on mm. Hakaniemessä, Kampissa, Malminkartanossa, Konalassa, Kannelmäessä, Malmilla, Itäkeskuksessa, Rastilassa, Mellunmäessä, Laajasalossa, Herttoniemessä, Vuosaaressa, Lauttasaaressa, Ruoholahdessa, Siltamäessä ja Jakomäessä. Minä ja upea kampanjatiimini olemme jakaneet yhteensä yli 6000 vaalimainosta tähän mennessä. Olen ollut mielenkiintoisissa paneeleissa, ja muutaman kerran Ylen ohjelmissakin. Tässä linkki kahteen niistä: ”Nadde förstör världen” (suomenkielinen tekstitys) https://arenan.yle.fi/1-65304205 ja vaaliväittelystä ”Slaget efter tolv”:ssa löytyy tallenne täältä: https://svenska.yle.fi/a/7-10030959

Vaaliteltoilla on enimmäkseen oikein hauska olla (vaikka välillä on kuin jääpalikka kun kotiin palaa). Ei koskaan voi tietää millaisia kysymyksiä tulee eteen ja se tekee siitä hommasta mielenkiintoista. Lisäksi saa kuulla miten ongelmat meidän yhteiskunnassamme vaikuttavat erilaisiin ihmisiin arjessa. Onko jokin vaaliteltoilla erilaista verrattuna viime (2019) eduskuntavaalikampanjaan? Ainakin on huimasti lisääntynyt se määrä ihmisiä, jotka aloittavat keskustelun ”olen ennen aina äänestänyt kokoomusta/keskustaa/demareita, mutta NYT on aika äänestää perussuomalaisia!”.

Tässä muutama esimerkki kysymyksistä teltoilla ja vastaukseni niihin:

Hoitajien pakkorokotukset?

– en kannata ja perussuomalaiset on puolueena niitä vastustaneet johdonmukaisesti

Reuman hoito Suomessa?

– oli kamala virhe lakkauttaa reumasairaala, siellä oli keskitetty laadukas osaaminen sairauden hoidossa, ja samalla myös vertaistuki. Tulisi palata siihen, että keskitetään laadukas hoito erikoissairaanhoidossa (ainakin tietyissä sairauksissa) sen sijaan, että ympäri maata samasta sairaudesta kärsivät saavat hyvin eri tasoista hoitoa.

Nuuska?

– jos minusta olisi kiinni laillistaisin sen myynnin Suomessa. Saataisi verot talteen siitäkin. Vaalilupausta en tosin tästä voi tehdä, sillä se ei olisi mikään helppo nakki saada läpi.

Hoitajapula, eikö sitä ratkaista maahanmuutolla?

– Ei ratkaista. Eikä kielitaitovaatimuksia tule höllentää vaan päinvastoin. Ei ole ainoastaan potilasturvallisuuden kannalta tärkeä, että kielitaito on hyvä, se ei ole oikein myöskään suomalaisia hoitajia kohtaan, jotka joutuvat paikkailemaan ulkomailta tulleita kollegoitaan. Suomalaiset hoitajat ovat jo äärirajoilla jaksamisessa monin paikoin ja korvaukseksi saa palkan, jolla ei tule (lähihoitaja) tai juuri ja juuri tulee toimeen (sairaanhoitaja) pk-seudulla. Soteen on laitettava lisää rahaa, mutta työhyvinvointia pitää parantaa soten sisällä, ja se ei parane sillä, että kollegat ympärillä eivät hoida työtänsä kunnolla kieli -ja kulttuurimuurin vuoksi.

Ruotsinkieli, miksi olette vihamielisiä sitä kohtaan?

– (vastasin ruotsiksi) Emme ole vihamielisiä ruotsinkieltä tai suomenruotsalaisia kohtaan. Meitä on puolueessa aktiiveina ruotsinkielisiä ja äänestäjien parissa yhä enemmän. Puolueena olemme ainoastaan kritisoineet pakkoruotsia. On niin molempien kansalliskielten kannalta tärkeä vastustaa tahoja, jotka uhkaavat niitä. Eikö se kerro jotain meidän puolueestamme, että (nykyinen ja entinen) puheenjohtajamme puhuu selkeää ruotsia, mutta esim. SDP:n puheenjohtaja Marin ei suostu vastaamaan ruotsiksi edes yksinkertaiseenkaan kysymykseen?

Millainen se Riikka on oikeasti, ettei vaan pettäisi kuin Soini ja ne muut?

– Riikka on uskomattoman paljon älykkäämpi, rationaalisempi ja luotettavampi kuin Soini ja tämän porukka. Selkärankaa löytyy, sisua vaikka muille jakaa ja sen lisäksi kykyä keskustella aikuismaisesti yli puoluerajojen. Kokemuksesta tiedän, että Riikka on esimiehenä kannustava, empaattinen ja joustava. Minulla on hyvin vankka luottamus siihen, että pääministerinä Riikka pitäisi kiinni tärkeimmästä periaatteesta; eli siitä, että suomalainen tulee ensin.

Mites kun Suomessa raiskaajat selviää teoistaan sakoilla?

– Niin, tämähän on käsittämätöntä ja täysin oikeustajun vastaista. Etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistusten vähimmäisrangaistusta tulee koventaa. Tämä ”Suostumus-laki” tuskin korjasi kauheasti mitään, pahimmassa tapauksessa sitä käytetään väärin, syyttömät ihmiset joutuvat oikeuden eteen ja jo valmiiksi ylikuormittunut Oikeuslaitos saa kärsiä. Tietenkin meidän tulee karkottaa maasta sellaiset ulkomaalaiset, jotka täällä rikoksia tekevät. ”Raiskaahan ne suomalaisetkin!” – kyllä, ja heissä on jo aivan liikaa, emme tarvitse yhtäkään importoitua rikoksentekijää kuormittamaan meidän jo ylikuormittunutta oikeuslaitosta ja Rikosseuraamuslaitosta.

Matokalliosta/Keskuspuistosta/Kartanonmetsästä/Lauttasaaren rannoista ei välitetä vaikka kuinka luontoarvoista puhutaan!

– Niinpä! tästä olen puhunut vuosikausia, että on käsittämätöntä, että puolueet, jotka paasaavat ilmastoteoista eivät kuitenkaan aidosti puolusta kaupunkimetsiä ja ylipäätänsä luontoamme kaupungissamme. Vihreät ja kokoomushan ovat Helsingin johdossa ja heidän aikana on tehty käsittämättömiä päätöksiä rakennuttaa paikkoihin, joissa on luontoarvoja. Itseasiassa jopa historiallisia ja huoltovarmuusarvoja kun ajatellaan Malmin lentokenttää. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia, etenkin perheitä, ja tänne muuttaa maahanmuuttajia. Onko siis tarkoitus tuhota meidän luontomme sen vuoksi, että saataisi lisää kaupungin kustantamia asuntoja maahanmuuttajille? Ei ole kenenkään etu slummiuttaa kaupunginosiamme ja vähentää viihtyvyyttä jyräämällä meidän luontomme asuntojen tieltä.

PALJON kohtaamisia ollut jo tähän mennessä kampanjaa. Viimeinen viikko edessä ja mielellään saa laittaa vinkkejä siitä missä olisi hyvä olla ja millaista vaalitempausta toivoisit. Kuten someen kirjoitin: Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille tukijoille ja tsemppaajille! Kiitos viesteistä, joissa olette kertoneet kallisarvoisen äänenne tulleen tai tulevan minulle. Vähän kun alkaa väsyttää, niin teidän viestinne antavat energiaa enemmän kuin pannullinen kahvia, kiitos!

Pohjoismainen yhteistyö ja kaksikielisyys Suomessa

Eilen olin Magma -ajatuspajan vaalipaneelissa. Paneelin aiheina olivat kaksikielisyys Suomessa ja Pohjoismaiden yhteistyö. Luonnollisesti nämä aiheet ovat minulle mieluisia näin kaksikielisenä ja Pohjoismaiden Neuvoston parissa työskentelevänä. Panelisteja pyydettiin etukäteen valmistelemaan lyhyet puheenvuorot aiheista. Tässä omat puheeni:

Mikä on kaksikielisyyden merkitys Suomessa? Millaisena näet kaksikielisyyden roolin 2030-luvun Suomessa? 

Kaksikielisyys on lähtökohtaisesti hieno asia. Perinteikäs ja historiallinen merkitys. Jos se vielä toimisi Suomessa niin, että olisi kuitenkin se yksi kieli, joka yhdistää kansaa, se olisi vielä parempi asia. Meidän kieliämme uhkaavat erityisesti englanti, mutta kuten olemme pohjoismaisista naapureistamme saaneet huomata, myös muut kielet. 
2030 är finskan det språk som förenar oss alla finländare och invandrare i Finland. Det finns fortsättningsvis svenskspråkiga skolor, och många av dessa skolor har mer elever än nu. Det beror på att helt finskspråkiga familjer mer och mer sätter sina barn i svenskspråkig dagvård och skola då finskspråkiga skolor i samma område upplevs otrygga. Svenska är frivilligt att studera och det har lett till att eleverna är på svenska lektionerna motiverade och undervisningen mer kvalitativ. Finska ungdomar är konkurrenskraftigare på arbetsmarknaden då de har mångsidigare språkkunskaper, de har fått mera fritt välja vilka språk de läser. Språkklimatet har blivit bättre då antipatin mot tvångssvenskan är borta.

(Ruotsinkielinen osa suomeksi: 2030 suomi on kieli, joka yhdistää kaikkia meitä suomalaisia ja maahanmuuttajiakin. Edelleen on olemassa ruotsinkielisiä koulua, ja niissä on enemmän oppilaita kuin nyt. Se johtuu siitä, että täysin suomenkielisetkin perheet yhä enemmän laittavat lapsensa ruotsinkielisiin päiväkoteihin/kouluihin koska kokevat, että oman alueensa suomenkieliset koulut ovat turvattomia. Ruotsia on mahdollista vapaaehtoisesti opiskella ja se on johtanut siihen, että ruotsintunneilla on motivoituneita oppilaita ja opetus on laadukaampaa. Suomalaiset nuoret ovat työmarkkinoilla kilpailukykyisempiä kun omaavat monipuolisemman kieliosaamisen, ovathan he saaneet vapaasti valita mitä kieliä lukevat. Kieli-ilmapiiri on parantunut, sillä antipatia ruotsia kohtaan on poistunut pakkoruotsin myötä.)

Ilman pakkoruotsiakin Suomi voi olla kaksikielinen. Paneelissakin nostettiin esille, miten Suomi kansainvälistyy. Tarvitsemmeko tosiaan meidän kieltemme rikastusta somalialla, arabialla jne. kuten Ruotsissa? Nimenomaan siksi on erityisen tärkeää, että meillä kaikilla on yksi kieli meitä yhdistämään, suomi. Ei jokaikinen pankkivirkailija tarvitse ruotsia osata, riittää, että palvelua saa ruotsiksi halutessaan. Meidän nuorten kilpailukykyä työmarkkinoilla ajatellen on tosiaan tärkeämpää, että ruotsin sijaan osa valitsee ranskan, saksan tai vaikkapa portugalin. Se ei tarkoita vihamielisyyttä suomenruotsalaisia kohtaan (älytön ajatus itseasiassa) sillä onhan saamelaiset ja romanitkin hyvin pystyneet säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa vaikka heidän kieliään ei pakko-opeteta.

En tiedä onko olemassa tilastoja siitä, kuinka paljon täysin suomenkieliset perheet laittavat lapsensa ruotsinkieliseen päivähoitoon ja kouluun. Ollessani kuitenkin töissä ruotsinkielisessä päivähoidossa useampia vuosia ja seuratessani tässä kolmen lapseni päiväkoti -ja koulutaivalta, voin sanoa ainakin mutu-tuntumalta, että suosio on kasvanut. Uskon vakaasti, että suosio kasvaa yhä kun perheet koulushoppailun lomassa havaitsevat, että ruotsinkieliset koulut ovat rauhallisempia ja turvallisempia kaikin puolin. Niin sanottu koulushoppailu on täysin hyväksyttävää, sillä se, että perheet haluavat lapselleen parhaan mahdollisen koulun, on hyvin luonnollista. JOS on mahdollista valita, niin eihän kukaan laittaisi lastaan sellaiseen kouluun, jossa on paljon kouluväkivältaa ja oppimistulokset ovat huonoja. Ongelma on tietenkin siinä, että Suomessa on päästetty tilanne käsistä;

• inkluusion kauniit ajatukset, mutta todellisuus on painajainen niin opettajille kuin oppilaille. Resursseja kun ei ole toteuttaa näitä kauniita ajatuksia. Kun luokalla on liikaa vieraskielisiä ja eri kulttuurin omaavia ei se pakka vaan pysy kasassa vaikka kuinka huudetaan, että se monikulttuurisuus on jumaliste rikkaus!
• Jos toistuvasti, jatkuvasti, joissain koulussa on ongelmia kouluväkivallan ja kiusaamisen kanssa, onko ihme, että sinne ei vanhemmat halua laittaa lastaan? Kaikki eivät vaan pysty valitsemaan, mutta kuka hitsit tuomitsee sellaisen, joka haluaa valita lapselleen mahdollisimman rauhallisen päiväkodin/koulun?!

2. Mikä on pohjoismaisen yhteistyön merkitys Suomelle? Millaisena näet pohjoismaisen yhteistyön roolin 2030-luvulla? 

Pohjoismaiden yhteistyö on tärkeä Suomelle ja sen roolia on varaa jatkuvasti kasvattaa. Meillä on maiden kesken lähtökohtaisesti samantapainen kulttuuri, mentaliteetti ja moraali, nämä ovat hyviä perustoja yhteistyölle. 
2030-luvulla Pohjoismaat ovat nykyistä enemmän integroituneet, tarkoittaen sitä, että rajojemme yli on pohjoismaalaisten kansalaisten helppo käydä töissä ja esimerkiksi opiskella. Pohjoismaat ovat tehneet hyvää työtä yhteisen huoltovarmuuden eteen ja maamme ovat yhteistyössä päässeet pikkuhiljaa irti Venäjän ja Kiinan riippuvuudesta.

Meidän Vapaa Pohjola -puolueryhmä Pohjoismaiden Neuvostossa tulee jättämään jäsenaloitteen nimenomaan tuosta Venäjän ja Kiinan riippuvuudesta eroon pääsemiseksi. Uutinen siitä löytyy täältä: https://www.suomenuutiset.fi/vapaa-pohjola-pohjola-saatava-irti-venajan-ja-kiinan-riippuvuuksista/ Vapaa Pohjola, johon kuuluu perussuomalaisten lisäksi ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue, on tehnyt ja tekee muuten hyvää työtä pohjoismaisella tasolla. Puolueryhmä on ihan vain pelkästään lähiaikoina mm. jättänyt hienon aloitteen yhteisestä pohjoismaalaisesta strategiasta luonnon vieraslajien torjuntaa koskien ja mm. aloitteen sähkömarkkinoiden toiminnasta: https://www.suomenuutiset.fi/vapaa-pohjola-vaatii-muutosta-sahkomarkkinoiden-toimintaan-ja-hinnoittelumekanismiin-ranne-meidan-on-lopetettava-ideologinen-energiapolitiikka/

Pohjoismaalaisen yhteistyön tasolla pitäisi keskittyä tukemaan fiksuja asioita, esimerkiksi edellä mainittuja. Ei pitäisi tuhlailla rahaa mm. monikerroksiseen hallintoon vaan satsata esimerkiksi pohjoismaalaisen koulutuksen, kulttuurin ja innovaatioiden tukemiseen.

Huomenna olen suuntaamassa kohti Reykjavikia, jossa Pohjoismaiden Neuvoston istunto on alkuviikosta. Siellä mm. kokouksissa käsitellään osallistuuko Neuvosto Dubain ilmastokokoukseen. Voi toki toivoa, että Neuvosto ymmärtää käyttää varansa fiksumpaan, ja jopa ilmastofiksumpaan toimintaan, mutta en elättele suuria toiveita siitä, tiedänhän fanaattisten ilmastoposeerajien määrän Neuvostossa.

Mukavaa muuten paneelissa oli, että me kaikki panelistit (lisäkseni Daniel Sazonov, Kalle Pusa, Bicca Olin ja Dimitri Qvintus) olimme samaa mieltä pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä. Osan kommentit asiaan toki sai ainakin luulemaan, että pitävät pohjoismaista yhteistyötä vähemmän tärkeänä tai tärkeydessä samalla tasolla kuin EU. Toivottavasti ymmärsin väärin.

Jos muuten sinulla on ajatuksia aiheista, jotka ottaa esille pohjoismaisella tasolla; ota matalalla kynnyksellä yhteyttä! Välitän mielelläni ideat eteenpäin.

Skarpatkaa! Nyt ei mene hyvin.

Twitteristä bongattua utopistista: Sukupuolentutkimusproffa, joka on YK:ssa oman kertomuksensa mukaan edistämässä naisten oikeuksia ei suostunut kysyttäessä määrittelemään kuka on nainen! Hän tykkää huonoa, et jopa kehdataan kysyä moista! Ja järjestää suuren shown sosiaalisessa mediassa kuinka häneltä kysytään tällaista. Hassua sinänsä on, että kysyjä edusti puoluetta (kokoomusta), joka oikein taisteli Eduskunnassa sen puolesta, että vuosittain voi vaihtaa sukupuolta ilmoituksella.

Tällä viikolla oli myös Naistenpäivä. Minä luonnollisesti sosiaaliseen mediaan laitoin hyvät Naistenpäivän toivotukset. Kirjoitin myös: ”Pelasta Suomi niiltä, jotka haluavat lisää turvattomuutta naisille(kin). Pelasta Suomi sharialta, kunniaväkivallalta ja tyttöjen hunnutuksilta, pakkoavioliitoilta ja lasten sukupuolielinten silpomisilta.” Kommentoin Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton sosiaaliseen mediaan julkaisuihin tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopetusvaatimuksiin, että: ”Niin tyttöjen kuin poikienkin sukupuolielinten silpomisten on loputtava! Aloitetaan Suomesta ja kielletään brutaalit rituaalit. Tärkeää on edistää kaikkien lasten/nuorten oikeuksia tässä. Etenkin kun eihän joidenkin mielestä sukupuolta edes määritellä sukupuolielimen mukaan.” Sain jopa nauruhymiöitä vastaukseksi.

Tähän on menty, hyvät ihmiset. Utopistista, eikö!

Tällä viikolla otsikoissa ollut myös miten Helsingissä koulussa 13-vuotias puukotti koulutoveriaan ja Oulussa 10-vuotias puukotti toista lasta. Juttuihin on saatu taas asiantuntijoita kertomaan miten harvinaista tällainen on. Ja tietenkin, että kyllä 80-luvullakin oli tapauksia pari. Nämä ovat toki hyvin ääritapauksia, mutta kouluväkivalta ei valitettavasti ole enää mitään harvinaista pahaa ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla. Se kiusaaminen, mitä minä jouduin kokemaan koulussa oli kamalaa. Mutta ei minun kouluaikanani ollut pelkoa siitä, että joukko saman ikäisiä varastaa koulumatkalla lapsen omaisuuden, mukaan lukien takin päältä ja kengät jalasta, laittaa nuolemaan jonkun kengänpohjia, potkii, kusee päälle ja uhkaa uhrin perhettä jos kertoo tapahtumasta kenellekään. Toimittajat voisivat edes välillä siis löytää ne asiantuntijat, jotka sanovat suoraan, että tämä meno on helkkarin huolestuttavaa.

Olen todella kiitollinen siitä miten paljon äänestäjät ovat yhteyksissä. Tällä viikolla viestejä on tullut eri aiheista, nostan esille niistä nyt opettajien puolueellisuuden, koska se sopii hyvin tämän kirjoituksen aloituksenkin kanssa. Yksi äänestäjä kertoi, miten tyttärensä ylä-asteella (pääkaupunkiseudulla) opettaja oli häpeilemättä sanonut luokalle, että perussuomalaiset on rasistinen puolue, eikä sitä pidä kenenkään äänestää. Toinen kertoi, miten heidän lukiossaan opettaja oli sanonut perussuomalaisten vihaavan suomenruotsalaisia. Voi, kuinka nämä huolet ovatkin lähellä sydäntä ja omakohtaisia! Minua taannoin haastateltiin ruotsinkielisen YLE:n ohjelmaan (Yle X3M vaaliohjelma, tullee ulos lähiaikoina!), ja siinäkin mainitsin miten olen kokenut itse ja kuullut muilta samaa; kouluissa opettajat eivät aina kykene opettamaan puolueettomasti. Osittain johtuen siitä, että opettajat eivät halua ottaa selvää puolueiden tavoitteista ideologiansa sokaisemina, osittain ehkä jostain muusta syystä. Kuten olen koulujen rehtoreille ja opettajille kirjoittanut: Opettajien tehtävä EI OLE jakaa omaa ajatusmaailmaa, vaan tukea lasta/nuorta kasvussa kohti itsenäistä ajattelua, kertoa vain faktoja. Iloitsen kovasti siitä, että perussuomalaiset on nuorten ykköspuoluetutkimusten mukaan. Ehkä kaikki nämä puolueelliset, persuja vihaavat opettajat tekevät vahingossa vaalityötä perussuomalaisten puolesta? Haluan myös samalla lähettää terveiset ja kiitokset omille ylä-asteen ja lukion historian/yhteiskuntaopin opettajille (Petter & Joakim): olitte parhaita ja innostitte yhteiskunnallisiin aiheisiin ilman, että yrititte työntää omia ideologioitanne oppilaiden kurkusta alas.

Tähän sopii lopetukseksi puolueeni erittäin hyvä iskulause: Pelasta Suomi äänestämällä.

Lasten ja eläinten oikeudet ennen uskonnonvapautta!

Twiittini 17.2.2023

Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi 16.2 lausunnossaan, että eläinten rituaaliteurastus pitää jatkossakin sallia Suomessa. Perustuslakivaliokunnan enemmistön mukaan ehdotettua sääntelyä on arvioitava perustuslain 11 §:n uskonnonvapautta koskevan sääntelyn kannalta. Kuulemma jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Hitto mitä paskaa, sanon minä!

2020 Eduskunta oli ihanan yksimielinen kieltäessään tyttöjen/naisten sukupuolielinten silpomisen (”ympärileikkaus”), mutta poikien sukupuolielimiä saa edelleen silpoa ja hyvin säälittävän pieni osa kansanedustajista puolusti poikien koskemattomuutta. Ehdotettiin, että myös poikien sukupuolielinten silpoaminen (”ympärileikkaus”) kiellettäisi samalla, mutta se ei kansanedustajille käynyt. Oli jopa niin törkeitä heittoja kansanedustajilta kuin ”esinahan poistaminen on kuin luomen poisto”!

Monelle tuttu vertauskuva: ”Uskonto on kuin penis. Omastaan saa ja pitää olla ylpeä! Mutta sitä ei pidä ottaa esille julkisesti, ei tarjota lapsille, eikä se saa ohjata ajattelua.” Uskonnonvapaus on tosiaan tietenkin hieno asia, mutta se ei saa mennä yli lasten tai eläinten oikeuksien! Rituaaliteurastukset ja lasten ”ympärileikkaukset” ovat loppujen lopuksi oikeasti hyvin brutaaleja ihmisen keksimiä höpöhöpö-peinteitä, joiden olisi pitänyt kuolla historian saatossa. Jostain syystä päättäjillä ei riitä rohkeus puolustaa lastenoikeuksia ja eläntenoikeuksia kun vastassa on uskonto. Hyvin surullista!

Minua sattuu sydämeen kun tiedän, että Suomeni sallii uskonnon nimissä kaikenlaista karmivaa. Usko on minulle henkilökohtaisesti lohduttava asia, ei ketään loukkaava, ei ketään satuttava. En voi sulattaa sitä, että minun Suomeni sallii jonkun uskonnon menevän tärkeysjärjestyksessä ohi lasten ja eläimien.

Ei minkäänlaista kärsimystä voi uskonnon nimeen hyväksyä puolustuskyvyttömältä olennolta! Ei eläin tai pieni lapsi ole minkään uskonnon uskoja!

Ikäihmistenkin asialla!

”Miksi koskaan kukaan ei puhu eläkeläisistä?” Tämän kysymyksen esittää moni. On toki luonnollista, että juuri itseä koskeva aihe on se kaikkein tärkein, ja jos juuri sitä aihetta ei omasta mielestä ole tarpeeksi esillä, tuntuu siltä, että kukaan ei siitä puhu. Ikäihmisisten äänistä kuitenkin kilpailevat kaikki tavalla tai toisella. Osa aidosti, osa vain taktikoidakseen.

Vaikka kuinka moni poliitikko puhuu kauniita sanoja ikäihmisistä, niin kuinka moni oikeasti on jutellut pieneläkeläisten kanssa, kuinka moni kuunnellut ikäihmisten yksinäisyyttä ja esimerkiksi kaipuutta työelämän sosiaaliseen piiriin?

En tahallaan halua tässä käyttää sanaa ”vanhus”, sillä eihän se kuvaa ikäihmisiä oikein, tiedämme sen moni. Vanhus -sana on minulle se raihnainen suvun vanhin siellä tuvan nurkassa. Vanhus; se ei ole kuvaava sana 80 vuotta lähestyville lapsieni isovanhemmille, tai 85v ystävälleni, joka käyttää mm. somea taitavasti. Eikä myöskään sille 50-luvun alussa syntyneelle entiselle poliisille, jonka kanssa juttelin viime viikolla, joka nykyään ajaa mielellään edelleen ”eläkkeellä” taksia. Tai sille kohta 70v täyttävälle entiselle kollegalleni, joka vielä tekee innoissaan keikkaa hoitajana silloin tällöin.

Ensinnäkin yhteiskuntamme tulisi olla joustavampi. (Ja nyt en tarkoita sitä, että sukupuoli on ilmoitusasia, josta voi joustaa vähintään vuoden välein.) Eläkkeellä olevia, jotka haluavat tehdä töitä, tulee kannustaa työntekoon. Ei voi olla niin, että yhteiskunta ajattelee, että ”tuossa kun olet jo 65v niin istupa keinutuoliin ja ala odottamaan loppuasi”. Ihan kaikkien kannalta on hyväksi, että alennamme työn verotusta selvästi etenkin heidän kohdalta, jotka haluavat vielä tehdä töitä työeläkkeelle jäätyään. Siinä ei todellakaan voita ainoastaan valtio verovaroilla, vaan todennäköisesti voitetaan paljon sillä, että ikäihminen voi henkisesti/fyysisesti paremmin ja lisäksi hänen ostovoimansakin parantuu. Tämä on toki hyvin selvää monelle, mutta ei näköjään esimerkiksi nykyiselle hallitukselle.

Toisekseen, ostovoimasta puheenollen, pieneläkeläiset (lainaus Eläkeliiton sivuilta); ”THL:n selvityksen mukaan suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 % yli 65-vuotiaista elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut lisäävät monen eläkeläisen köyhyyttä. Eläkeläisköyhyys johtaa joskus maksuhäiriömerkintöihin. Maksuhäiriöisiä 65 – vuotta täyttäneitä henkilöitä oli Suomessa vuonna 2019 28 600 henkilöä. Kolmanneksella eläkeläisistä eläke oli alle 1 250 euroa kuukaudessa.”

Ei voi edes kahden käden sormilla laskea (ei riitä vaikka varpaatkin otettaisi mukaan) miten monen pieneläkeläisen surullisen tarinan olen henkilökohtaisesti kuunnellut lähiaikoina. Sähkön ja ruuan hinnat, kasvaneet hinnat kaikessa yhdistettynä pieneen eläkkeeseen. Suomen tehtävä on huolehtia kaikista suomalaisista, niin yksinkertaista se on. Tai siis sen pitäisi olla. Tämäkin on toisaalta taas näitä kuuluisia arvovalintoja. Meille perussuomalaisille on itsestäänselvyys, että suomalaiset eläkeläiset, ja ikäihmisten asiat ylipäätänsä, tulevat tärkeysjärjestyksessä paljon ennen ulkomaalaisten rikollisten vankien ylläpitoa, maahanmuuttajien kotoutumisrahoja, laittomien maahanmuuttajien terveyspalveluja, tulkkauspalveluja useita vuosia maassa asuneille jne.

Meillä on kaiken lisäksi suuri määrä ihmisiä (ja tässä porukassa kaikki todellakaan eivät ole ikäihmisiä), jotka eivät pysty/halua käyttää digitaalisia palveluita. Kuitenkin yhteiskunta väkisin puskee kohti digiä, välittämättä pysyykö kaikki mukana, ja miten turvataan aidosti myös se huoltovarmuus, esimerkiksi käteisen rahan kohdalla. On miltei helpompaa nykyään ratkoa Rubikin kuutio nopeasti kuin saada henkilökohtaista pankkipalvelua kasvotusten. En usko, että tämä on mietitty loppuun asti. Itsehän kyllä rakastan kaikkia elämää helpottavia sovelluksia, myönnän! Mutta eihän se niin voi mennä, että osa yhteiskunnan ihmisistä sysätään ojaan, syrjään vaan digitalisaation valtavalta tieltä.

Meillä on eläkeläisiä, jotka joutuvat valitsemaan ostavatko ruokaa vaiko tarvitsemansa lääkkeet. On ikäihmisiä, joiden ainoa kontakti ulkomaailmaan on se kotihoitaja, joka ei resurssipulan vuoksi ehdi kuin tarkistaa, että asiakas on fyysisesti elossa. Tai se ruokapalvelun lähetti, joka tuo sen säälittävän, mutta kalliin aterian ovelle. Me pystymme parempaan tekemällä parempia arvovalintoja.

Mediassa ja sosiaalisessa mediassa levitellään lapsellisesti ihan höpöhöpö-juttuja siitä, että perussuomalaiset haluaisivat estää kaiken maahanmuuton Suomeen, perussuomalaiset kuulemma haluavat näivettää Suomen kun eivät halua työperäistä maahanmuuttoa… Onneksi kaikki järjelliset, lukemisen ymmärtämisessä edes alkeistasolla olevat tietävät, että perussuomalaiset vastustaa vain Suomelle haitallista maahanmuuttoa. Perussuomalaisten mielestä nimittäin on tärkeämpää, että suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään ensisijaisesti suomalaisiin, mm. juuri ikäihmisiin (mutta myös muun ikäisiin). Meidän mielestämme tärkeysjärjestyksessä ei ennen suomalaista ikäihmistä tule se Afrikasta tänne matalapalkka-alalle tullut, joka tuo mukanaan ison perheensä, jota tämä tulija ei pysty elättämään ilman sosiaalitukia. Elämä on valintoja, politiikka on arvovalintoja.

Aseta happimaski omille kasvoillesi ensin ennen muiden auttamista, sillä sinusta ei ole auttajaksi jos et itse saa happea.

Sateenkaaren sijasta aurinkoa!

Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen järjestää tänä vuonna kaikille peruskoulun 6.–9.-luokkalaisille sateenkaarityöpajan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Onko kouluissa Helsingissä tosiaan niin paljon ylimääräisiä oppitunteja, että kaupunki voi satsata sateenkaarityöpajaan? Lapset eivät liiku tarpeeksi ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaaminen on heikentynyt useiden tutkimusten mukaan, mutta sateenkariosaaminen on se mitä Helsingissä nyt vahvistetaan! Käsittämätöntä!

Älkää mielensäpahoittajat ymmärtäkö tahallaan nyt väärin; tässä ei ole kyse mistään typerästä homofobiasta. Minulla on ystävissäni, tuttavapiirissäni ja jopa läheisissäni sellaisia, joita voisi jonkun mittapuun mukaan kutsua nk. sateenkaari-ihmisiksi. Älkää siis pliis nyt lähtekö laukalla ja kitiskö, että ajattelen heistä tai muistakaan yksilöistä millään lailla pahaa.

Jos kouluissa ei kerran voida näitä (ilmeisesti ylimääräisiä) tunteja käyttää matemaattis-luonnontieteellisten aineiden vahvistamiseen tai liikuntaan, tulee kyllä mieleen millaisia työpajoja olisi tärkeämpi järjestää. Sellaisia, jotka hyödyttäisivät aidosti, ilman lasten päiden sekoittamista tietyllä ideologilla ja agendalla. Tässä muutama esimerkki:

Työpaja mielenterveydestä – laaja käsittely aiheesta eri keinoin. Mahdollisuus on antaa nuorille työkaluja käsitellä ja ymmärtää omia tunteita, ymmärtää muiden tunteita sekä esimerkiksi tutustua siihen, mistä hakea apua, jos sitä tarvitsee. Myös loistava tapa hyvin toteutettuna löytää ne nuoret ajoissa, jotka tarvitsevat apua.

Uskalla sanoa ei -työpaja. Nimi ei ole minun keksimäni. Meidän ylä-asteella 1990-luvun lopulla oli nimittäin työpaja ”Uskalla sanoa ei huumeille ja väkivallalle”. Konsepti, joka oli rantautunut Yhdysvalloista tuolloin Suomeen. Mutta ei, sitä en toivo nyt kouluihin, vaan modernimpaa versiota siitä. Ei siis luentoja huumeista ja väkivallasta, vaan työpaja nuorten itseluottamuksen rakentamiseksi. Kyllä, keskusteluja poliisin sekä esim. entisten nuorisorikollisten ja narkomaanien kanssa. Mutta pääpaino sille nuoren kasvattamiseen fiksuun päätöksentekoon, joka vaatii häneltä itseluottamusta. Tavoitteena, että nuori uskaltaa sanoa ei kaikenlaiselle painostukselle. Painostettiin häntä sitten huumeisiin, väkivaltaan, liittymään rikollisjengiin tai esimerkiksi olemaan joku muu kuin hän itse tuntee olevansa.

Talous -työpaja. Onneksi talousoppia on nykyään koulussa enemmän kun minun aikani! Mutta työpajoilla siihenkin voisi sukeltaa syvemmin ja tehdä siitä kiinnostavaa ja jopa innostavaa erilaisilla harjoittelulla tms. Esimerkiksi oman rahan budjetointia, sijoittamista, säästämistä jne. Meillä on Suomessa paljon velkojen kanssa kamppailevia. Osa tietenkin joutuneet vaikeuksiin mm. terveydellisistä syistä, mutta aivan liian suuri osa joutuneet vaikeuksiin nuorena tehtyjen huonojen päätösten seurauksena. Valistus on hyvä ennaltaehkäisy tässäkin. Valinnaisena aineena oli jo mun kouluaikoina yrittäjyys, mutta sen voisi sisältää työpajaan, jotta kaikki saisivat maistiaisen siitä.

Kaksi ensimmäistä ehdottamaani työpajaa toimivat myös kiusaamisen ehkäisytyönä. Ei ole yhtään mitään väliä mistä syystä jotakuta kiusataan. Se on aina väärin. Juuri siksi asiaa pitäisi käsitellä laajasti, ei vain pienen ryhmän tarpeista. Tiedän toki, että näitä ehdottamieni työpajojen aiheita käydään jo osittain nyt joissain kouluissa läpi työpaja menetelmin, hyvä niin. Helsingissä kuitenkin selvästikään ei tarpeeksi, kun kerran on aikaa sateenkaarityöpajalle.

Sukupuolidysforia on käsittäkseni aikamoisesti lähiaikoina yleistynyt (voin olla väärässäkin!). Joku voisi jopa sanoa, että se vaikuttaa jopa trendikkäältä. Tämä olisi todella kurjaa, sillä ne harvat, siis erittäin harvat, jotka aidosti kärsivät sukupuolidysforiasta ovat siten trendipellejen ympäröimänä.

En mene sen enempää translakiin, sillä ei sinänsä mielestäni ole ihmeellistä, että vihervasemmisto haluaa kaikille oikeuden vaihtaa sukupuolta sen mukaan kumman sukupuolen saunaan haluavat juuri tänä lauantaina mennä. Mutta kyllä vähän yllätti, että kokoomus sitten ilakoi siitä, että saivat läpi kirjauksen, että vuosittain voi vaikka valita kumman sukupuolen joulusaunaan menee.

Tuli myös tässä mieleen, että kun kerran kouluissa pyritään opettamaan suvaitsevaisuutta ja erilaisten ihmisten kunnioittamista, niin erittäin ristiriitaista on, että maan toiseksi suurinta puoluetta saa haukkua mielin määrin. Jopa oppikirjoissa haukutaan perussuomalaisia. En enää laske sormilla kuinka monta kertaa olen kuullut, että opettaja viitannut siihen miten muka PS vihaa tai on vihamielinen suomenruotsalaisia kohtaan tai, että PS on rasistinen puolue. Eivätkö nämä aikuiset opettajat lainkaan mieti, että noin 1/5 heidänkin luokkalaisista omaa perussuomalaisesti ajattelevan/ajattelevat vanhemman/t? Tai, että osa luokan nuorista itse ajattelevat perussuomalaisesti? Miksi vain joissain asioissa tuetaan nuorta, mutta sitten ”väärän ideologian” kohdalla heitetään lapsi susille ja aiheuttavan lisäksi häpeä heille?

Kasvaminen on jo tarpeeksi rankkaa ilman, että aikuiset tulevat kertomaan, että on olemassa noin 58,5 tai enemmän sukupuolia. Tai, että sukupuolta voi vaihtaa sormia näpsäyttämällä tai jotkut lailliset puolueet ovat kamalia. Keskitytään mielummin kouluissakin siihen, että ketään ei kiusata, oli hän sitten kuka tahansa; hetero valkoihoinen ydinvoimaa vastustava hipsteri tai vaikkapa perussuomalaisesti ajatteleva tummaihoinen, samasta sukupuolesta tykkäävä nörtti. Keskitytään kouluissa myös tietenkin siihen, että lapset ja nuoret saavat laadukasta opetusta. Inkluusio ja muut ongelmat saavat jäädä toiseen kirjoitukseen.

Annetaan lapsille ja nuorille tuki ja turva kasvaa. Annetaan harvinaisen sateenkaaren sijasta aurinkoa ja sen valoa kaikille lapsille ja nuorille.

Voi miten vankilat voivat!

MTV 2.11.2022.

Yllä oleva otsikko 2.11.2022, YLE uutisoi jo lähes vuotta aikaisemmin 14.12.2021 Pyhäselästä: ”Epäpäteviin vartijoihin on jouduttu turvautumaan, koska koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Ongelma on ollut tiedossa jo pari vuotta ja se koskee liki kaikkia maamme vankiloita. Esimerkiksi Pyhäselän vankilassa Joensuussa kaikkiin avoimiin virkoihin ei ole löytynyt kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa.”

Mitä tarvitsee tapahtua, että vankiloiden hätätilanne otetaan vakavasti täällä Suomessa? Kuinka monen vanginvartijan tarvitsee kuolla väkivaltaisen vangin toimesta, entä kuinka monenko vangin? Tarvitseeko vankilasta paenneen vangin tappaa jonkun oikean päättäjän lähiomainen?

Tiedän, dramaattisesti kysytty. Mutta tilanne todellakin vaatii dramaattisia kysymyksiä. En nimittäin voi millään lailla käsittää miksi tilanne on päästetty näin kurjaksi ja mitä vaaditaan, että ongelmia halutaan ”aikuisten oikeasti” korjata. Meidän ihan jokaisen pitäisi olla huolissamme vankiloiden tilanteesta, ei ainoastaan vanginvartijoiden tai vankien omaisten. Tämä on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja turvallisuusriski niin vankiloissa kuin niiden ulkopuolella oleville!

MTV 23.5.2022.

Olen jutellut ja viestitellyt vankiloiden kriisistä muutaman vanginvartijan kanssa (heidän henkilöllisyyksiä suojatakseni totean vain, että ovat kaikki pitkän tai keskipitkän uran tehneitä koulutettuja ammattilaisia). He viestittävät hätähuutoa epäpätevistä työkamuista, joista pahimillaan on enemmän haittaa kuin hyötyä. He viestittävät mm. toistuvista työturvallisuusriskeistä, väkivallan uhasta ja työpäivän päätteeksi stressistä itkevistä kollegoistaan.

MTV 21.8.2022.

Välillä mediaan tipahtelee yllä olevan otsikoiden tapaisia paljastuksia. Ovatko johtaneet muuhun kuin työntekijöiden torumiseen? Julkisuudessa on jo pitkään (vuosia!) ollut otsikoissa, miten henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja henkilökunta kohtaa yhä enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa. Vankilavirkailijoiden liiton kyselyn mukaan peräti 60 prosenttia vanginvartijoista on harkinnut alan vaihtoa. Uusi, raskas, noin 40 miljoonaa maksanut tietojärjestelmä ROTI tuotiin kaiken päälle lisäämään työkuormaa jo kuormittuneiden työntekijöiden hartioille.

MTV 1.8.2022.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra oli jo 2020 tekemässään kirjallisessa kysymyksessään huolissaan vankiloiden tilanteesta. Lokakuussa 2020 jätetyssä kysymyksessään hän mm. toteaa, että ”Jos järjestynyttä rikollisuutta ei kyetä torjumaan vankiloissa, se vahvistuu myös niiden ulkopuolella.”.

Eikö meillä ole muka jo tarpeeksi ongelmia järjestäytyneen rikollisuuden kanssa? Miksi emme vahvista tarpeeksi KAIKKIA tahoja, jotka tekevät töitä järjestäytyneen rikollisuuden nujertamisen parissa? Vankiloissa tehdään tärkeää työtä meidän maamme sisäisen turvallisuuden eteen. Vankiloista ei pitäisi sivistysvaltiossa tulla tällaisia hätähuutoja.

MTV 24.5.2022.

Kuten kansanedustaja Riikka Purra toteaa 17.8.2022 jätetyssä kirjallisessa kysymyksessään: ”Myös vangit kärsivät vankiloiden henkilöstövajeesta ja lisääntyneistä turvallisuusuhista. Pelkäävien vankien määrä on kasvanut, ja mm. koppikorvausten (korvaus, kun vangin vapautus viivästynyt) maksamiset ovat lisääntyneet. On myös selvää, että laadukkaasta kuntouttavasta työstä joudutaan henkilöstövajeen vuoksi karsimaan.”

Kyllä, rikoksen tekijän kuuluu saada tuntuva rangaistus. Useimmista rikoksista saa tällä hetkellä aivan liian pienet tuomiot ja avovankiloihin lähetetään heppoisesti vaarallistakin vankimateriaalia. Ei, rikoksen tekijöitä ei pidä paijata päähän vankiloissa eikä oleskelun pidä muistuttaa mitään 5 tähden hotellia. MUTTA myös vankien vuoksi on tärkeää, että koulutettua henkilökuntaa on riittävästi. Itseasiassa meidän kaikkien kannalta on se tärkeää, että vankiloissa on myös laadukasta kuntouttavaa työtä, eikä vain eettisistä syistä. Hölmömpikin sen ymmärtää sen johtavan hyvään kun esimerkiksi vangin mielenterveysongelmia hoidetaan, päihdeongelmat saadaan kuriin ja kouluttamattomalle vangille saadaan koulutus. Se johtaa parhaimillaan suoraan siihen, että vankilasta vapautunut voi tulla veronmaksajaksi ja maksella takaisin aiheuttamansa kustannukset muille veronmaksajille.

Oikeusministeri Henriksson muuten vastasi kysymykseen vähättelevästi, ettei tilastojen perusteella ole nähtävissä hälyttäviä merkkejä turvallisuustilanteen heikentymisestä vankiloissa.

Aivan kuten hoitajakriisissä, niin rikoseuraamusalaa vaivaa alan houkuttelevuuden puute. Luuleeko vielä joku, että nuoret hihkuvat innoissaan hakeutumaan aloille, joissa työn palkkaus ei ole korkea, mutta riski väkivallalle ja henkiselle loppuun palamiselle taas on?

Vankilaturvallisuuden lisääminen ei pitäisi olla niin ihmeellisen kompleksi asia. Tarvitaan vain kunnollista rahoitusta, lainsäädännön kehittämistä sekä tietenkin sitä aitoa halua parantaa vankiloiden turvallisuutta ja siellä olevien työntekijöiden työhyvinvointia.